sunnuntai 20. marraskuuta 2016

Pitsinen Fragaria huivi

Prymiltä saamastani lankapaketista löytyi myös ihanan näköinen kerä Schachenmayrin Fashion Kid Light lankaa. Tämäkin lanka oli enimmäkseen tekokuitua, mutta silti minulla on heikko kohta tällaisille pörröisille mohairia sisältäville langoille. Ja tämä lanka oli sopivan ohutta. Keräkin oli ihanan muhkea, kun lankaa oli 100 grammaa ja peräti 600 metriä. Tämä lanka kertoi heti haluavansa pitsihuiviksi.


Fragaria huivi on ollut jonossani vuodesta 2011 lähtien, mutta tämän langan inspiroimana se pääsi vihdoin puikoilleni. Pitsihuivin neulominen oli todella kivaa, eikä tämä lanka ollut ihan niin tahmeaa neulottavaa kuin jotkut mohairlangat. Edes ohjeessa olleet lukuisat neulo 5 silmukkaa kiertäen oikein yhteen ja neuloa sama silmukka 5 kertaa ei aiheuttanut suuria ongelmia. Ainoastaan nyppyjen tekeminen oli hiukan ärsyttävää.


Tein huiviin muutaman mallikerran enemmän kuin ohjeessa, koska halusin ison huivin ja lankaa oli vielä jäljellä, Mukavan kokoinen huivi tästä tulikin. Ja niin ihanan höttöinen. Tykkään!


Fragaria huivi:

Tekoaika: 4.-17.11.2016
Ohje: Fragaria Lace Shawl by Alina Appasov
Lanka: Schachenmayr Kid Light* helmenvalkoinen (00005) 80 g
Puikot: 4.5 mm
Fiilis: Ihanan höttöinen huivi!
Linkki Ravelryn projektiin: Fragaria Shawl

* Saatu blogin kautta

lauantai 12. marraskuuta 2016

Ei kovin löysä Hedda

Syyskuun lopussa minuun otettiin yhteyttä Prymiltä ja kysyttiin saako minulle lähettää lankapaketin. No tottakai minulle saa lankaa lähettää. Parin päivän päästä siitä lankapaketti saapui. Ensimmäisenä niistä langoista puikoille päätyi lanka, joka etukäteen innosti kaikista vähiten, Schachenmayrin Cordelo.


Cordelo oli hiukan liian paksua minun makuuni. Tykkään enemmän ohuemmista langoista. Myöskään se, että lanka oli enimmäkseen tekokuitua ei pahemmin innostanut. Langan väri onneksi oli kiva. Päädyin neulomaan langasta Hedda pipon.


Heddassa on kiva mallineule, ja tuo Cordelo lanka toimi siinä hyvin. Oikeastaan tykkään kovasti siitä pinnasta, jota tuolla langalla sain neulottua. Cordelo on rakenteeltaan neulosmaista ja siksi jos tökkäsi puikon vähän väärään kohtaan osa langan säikeestä jäi törröttämään rumasti. Onneksi ne kohdat näyttävät tasoittuneen kastelun jälkeen.


Tästä piposta ei tullut niin löysä kuin halusin, vaikka tein piposta slouchy version. Luultavasti tiukistelijana tiheyteni oli hiukan pielessä. Pipo kuitenkin venyy hyvin päähän ja kyllä tiukemmin neulotun pipon luulisi pitävän paremmin tuulta. Vähän epäilin kuinka hyvin tuo pipo lämmittää, kun 73 % langasta on tekokuitua, mutta hyvin tarkeni tämä pipo päässä käydä kävelyllä.


Hedda:

Tekoaika: 31.10.-5.11.2016
Ohje: Hedda by Vilma Vuori
Lanka: Schachenmayr Cordelo* värissä frost (00073) 72 g
Puikot: 4 mm resoriin ja 5 mm muuten
Versio: Slouchy
Fiilis: Palmikko neule on kivan näköistä, mutta piposta ei tullut niin löysä kuin halusin.
Linkki Ravelryn projektiin: Hedda

* Saatu blogin kautta

sunnuntai 6. marraskuuta 2016

Xylitol lapaset läpällä

Tuossa pari viikkoa sitten, kun Stripes gone crazy villatakki valmistui, en oikein tiennyt mitä neuloisin seuraavaksi. Tai tiesin, että haluan neuloa lapaset. En vain tiennyt millaiset lapaset. Siinä sitten ilta kului Ravelryn lapasohjeita selatessa. Sitten muistin muutamaa viikkoa aikaisemmin törmänneeni kivan näköisiin kirjoneule lapasiin. Etsin sen mallin saman tien ja tiesin heti, että nyt olen löytänyt etsimäni.


Lapasten aloittaminen ei kuitenkaan ollut ihan helppoa. Ensin piti löytää varastoistani kuusi toisiinsa sopivaa lankaa. Päädyin testailemaan eri väriyhdistelmiä parin päivän ajan ennen kuin löysin minua miellyttävän yhdistelmän. Huomasin, että parhaiten sopivat sellaiset yhdistelmät, joissa pohjaväri on vaalea ja kuvioväri samaa sävyä, mutta tummempana.


Kun oikea väriyhdistelmä löytyi, kirjoneule osuus sujui ongelmitta. Tässä mallissa kirjoneulekuviot olivat siitä kivoja, ettei pitkiä langanjuoksuja ollut ja siksi kirjoneuleen neulominen oli nautinnollista. Ainoa ärsyttävä asia oli, että kuusi työssä kiinni olevaa lankaa menivät koko ajan sotkuun. Onneksi yhdellä kerroksella käytettiin korkeintaan kahta väriä kerrallaan.


Tässä mallissa kivaa oli tuo läppä, joka suojaa sormia kylmältä, mutta tarvittaessa sen voi avata, jos vaikka haluaa käyttää älypuhelinta ilman, että koko käsi jäätyy. Ohjeesta poiketen tein läpän alle jokaisen sormen erikseen. Siinä vaiheessa homma taas hiukan jumitti, kun mietin haluanko sormet olevan saman väriset vai eriväriset.


Kivat lapaset näistä kaiken säätämisen jälkeen tuli. Ja kyllä nämä heti käyttöön pääsevät.

Xylitol Mittens:

Tekoaika: 15.10.-1.11.2016
Ohje: Xylitol Mittens with Flap by Outi Kater
Lanka: Cascade Yarns Heritage plum (5605) 22 g, Handu PukkIlu totinen hyasintti 12 g, Hjertegarn Sock 4 violetti (5770) 7 g, Louhittaren luolan Väinämöinen haltia 10 g, Lanitium ex Machina Basic Sock Anduin 10 g,  Pirkanmaan Kotityön Roosanauha Sukkalanka lila (56) 10 g
Puikot: 2.25 mm
Muokkaukset: Läpän alle neuloin yksiväristä ja kaikki sormet erikseen.
Fiilis: Kivan näköiset lapaset!
Linkki Ravelryn projektiin: Xylitol Mittens

sunnuntai 23. lokakuuta 2016

Hulluja raitoja Tukuwoolista

Viime tammikuussa neuloin lapaset Tukuwoolista, ja ihastuin lankaan heti. Siksi olinkin surullinen, kun viime keväänä vaikutti siltä, että Tukuwoolin valmistus loppuu. Onneksi niin ei kuitenkaan käynyt, mutta niin kuin moni muukin myös minä tilasin silloin hiukan Tukuwoolia varastoon. Nyt niistä langoista syntyi Stripes gone crazy takki.


Se olikin mielenkiintoinen malli neuloa. Onneksi ohje oli hyvin selkeä. Varsinkin alussa, kun silmukoita poimittiin ympäri kappaletta arvostin kovasti selkeitä piirroksia siitä minkä muotoinen neuleen pitäisi olla juuri sillä hetkellä ja mistä niitä silmukoita oikein pitikään poimia.


Raidoituksen muoto syntyi lyhennettyjen kerrosten avulla. Ne tekivät myös neuleen neulomisesta mielenkiintoista. Valmis neule pussitti hiukan valmistuttuaan, mutta pingotus onneksi auttoi siihen ongelmaan. Vähän pelkäsin, että tästä tulisi liian pieni, mutta kyllä siitä juuri sopivan kokoinen lopulta tuli. Ja ihanan lämmin. Tykkään!


Stripes gone crazy:

Tekoaika: 7.9.-20.10.2016
Ohje: Stripes gone grazy by Atelier Alfa
Lanka: Tukuwool Fingering Futo (20) 190 g ja Taate 101 g
Puikot: 3 mm ja 2.5 mm resoreihin
Koko: M
Muokkaukset: Neuloin kaksi raitaa enemmän ennen lyhennettyjen kerrosten aloittamista. Resoreissa neuloin oikeat silmukat kiertäen.
Fiilis: Hauskan näköinen takki!
Linkki Ravelryn projektiin: Stripes gone crazy

lauantai 17. syyskuuta 2016

Broken Wings

Kun Joji Locatelli julkaisi Broken Wings huivin, ihastuin siihen heti. Jopa siinä määrin, etten suunnitellut sen tekemistä vuosikausia, vaan se pääsi vain parin kuukauden jälkeen puikoille (harvinaista minulle). Osaltaan nopeaan toimintaan vaikutti varmasti se, että varastostani löytyi sopivaa lankaa, jolle olin etsinyt täydellistä mallia. 


Lankana käytin Julie Asselinin Leizu Fingeringiä, ihanaa merino-silkki sekoitetta, jonka sain viime vuonna Titityyn Arjen  luksusta klubista. Tykkäsin kovasti tästä langasta. Kauempaa lanka näyttää yksiväriseltä, mutta lähempää tarkasteltuna siinä on pientä värinvaihtelua. 


Malli oli hyvin kirjoitettua ja sitä oli kiva neuloa. Ainoa mihin en ole tyytyväinen on huivin reunat. Varsinkin toisessa reunassa nirkot tahtovat kääntyä pingotuksesta huolimatta nurjalle puolelle. Onneksi sitä ei käytössä niin huomaa.


Yksi asia mihin tässä huivissa ihastuin on tuohon yhteen nurkkaan neulottu kukan tapainen juttu. Minusta se on hauska yksityiskohta, joka tekee tästä huivista hiukan erilaisen.



Tykkään tästä huvista kovasti. Olen varma, että tulen käyttämään sitä paljon.

Broken Wings:

Tekoaika: 23.8.-15.9.2016
Ohje: Broken Wings by Joji Locatelli
Lanka: Julie Asselin Leizu Fingering värissä concord 88 g
Puikot: 4 mm
Fiilis: Ihana huivi, jota oli kiva neuloa.
Linkki Ravelryn projektiin: Broken Wings

lauantai 3. syyskuuta 2016

Kangaskassin uudet vaatteet

Jokunen vuosi sitten joidenkin vaalien alla sain kangaskassin, joka oli täynnä vaalimainoksia. Kangaskassin ulkonäkö ei pahemmin innostanut, mutta silti se pääsi käyttöön. Koko ajan oli kuitenkin mielessä, että sille pitäisi tehdä jotain.


Jossain Novitassa oli ohje kangaskassin päällystämiseen virkkaamalla. Siitä se sitten lähti. Yhdestä äidin kirjasta löysin kivan mallivirkkauksen. Suurin ongelma oli valita kiva väriyhdistelmä jämälangoistani vaikka rajoitinkin etsinnän vain puuvilla ja bambu lankoihin. Virkkasin mallitilkun  johon kokeilin värejä eri järjestyksessä. Samasta mallitilkusta pystyin myös laskemaan paljonko silmukoita tarvitsen kassin ympärysmittaa varten.


Tämä vaahtopäät mallivirkkaus oli helppo, mutta silti sillä sai aikaan kivan näköistä pintaa. Suurimmaksi ongelmaksi muodostui se, että violetti Blend bamboo lanka loppui kesken. Onneksi lankavarastostani löytyi melkein samanväristä Novitan vanhaa bambu lankaa. Se oli hieman ohuempaa kuin muut käyttämäni langat, mutta ei sillä tehtyjä raitoja erota ilman lähempää tarkastelua.


Koko ajan mietin mitä teen kassin kahvoille. Punaisena ne eivät oikein sopineet kassin muihin väreihin. Lopulta päädyin päällystämään nekin virkkaamalla. Päätin virkata suoraan kahvojen ympärille, ettei tarvitsisi myöhemmin ommella. Ei mikään kaikken paras idea. Varsinkaan kun kokeilin ensin tehdä niistä raidalliset. Siitä ei syntynyt muuta kuin sotkua. Lopulta päätin, että yksiväriset kahvat ovat paremman näköiset. Silti sai olla tarkkana, etteivät lanka ja kahva sotkeutudu toisiinsa.


Kassista tuli kyllä paljon enemmän minun näköinen. Tykkään kovasti. Tästä taitaakin tulla kirjastokassini.


Vaahtopäät kassi:

Tekoaika: 24.7.-1.9.2016
Ohje: Mallivirkkaus Vaahtopäät Claire Cromptonin kirjasta Virkkaa kukkia neliöitä ja reunapitsejä
Lanka: Hjertegarn Blend Bamboo violetti (5244) 50 g, Novita Bambu (uusi) vadelma (562) 125 g ja roosa (529) 73 g sekä Novita Bambu (vanha) violetti 15 g
Virkkuukoukku: 3.5 mm
Koko: 33 cm x 41 cm
Fiilis: Tylsä kangaskassi piristyi kummasti.
Linkki Ravelryn projektiin: Vaahtopäät

lauantai 27. elokuuta 2016

Olympia neulontaa Julia sukkien kanssa

Muissa blogeissa hehkutetaan jo täyttä häkää Puikkomaisterin lapaskirjaa, kun minä vasta innostuin hänen sukkakirjastaan. (Lapaskirjakin on kyllä varauksessa kirjastosta.) Ensimmäisenä sukkakirjasta päätyi puikoille kauniit Julia pitsisukat. Samalla haastoin itseni neulomaan ne olympialaisten aikana Ravelryn Ravellenic Games kisassa. Minulla on näköjään perinne neuloa kesä olympialaisten aikana polvisukat. Lontoon olympialaisten aikaan neuloin Lissajous sukat.


Puikkomaisterin ohje oli hyvä ja siksi sukat syntyivät ilman suurempia ongelmia. Ensin vähän epäilytti, koska ohjeessa ei tehdä ollenkaan pohjelisäyksiä vaan sukan varren ympärysmittaa kasvatetaan puikkokokoa suurentamalla. Se kuitenkin oli oikein toimiva systeemi. Ainoa syy, jonka vuoksi jouduin sukkaa purkamaan oli se, etten sovittanut sukkaa ahkerasti niin kuin Puikkomaisteri neuvoi. Siksi jouduin purkamaan yhdessä vaiheessa melkein valmiin sukan varren kokonaan, kun varsi hiukan kiristi yhdestä kohdasta. Mutta se kannatti. Nyt sukat istuvat jalkaani täydellisesti.


Tuntuu, että en ole koskaan neulonut näin hyvin istuvia sukkia. Missään vaiheessa ei ole tuntunut, että varret valahtaisivat alas. Osa syynä siihen on varmasti sukkanauhat, joiden toteutus on todella toimiva tässä mallissa. Erityisesti tykkään siitä, kuinka ne voi jättää piiloon taitteen alle.


Purkamisesta huolimatta sukat valmistuivat aikataulussa ennen olympialaisten päättymistä. Ja ylimääräistä aikaakin jäi vielä yksi kokonainen päivä. Eli oikein onnistunut projekti.

Julia:

Tekoaika: 6.-20.8.2016
Ohje: Julia by Tiina Kaarela Puikkomaisterin sukkakirjasta
Lanka: DROPS Fabel violetti (104) 161 g
Puikot: 2.25 mm, 2.5 mm, 3 mm, 3.5 mm
Koko: 39
Fiilis: Hyvä ohje, jolla sai aikaan kauniit ja hyvin istuvat sukat
Linkki Ravelryn projektiin: Julia